Minun urheiluelämä ja matkustaminen

Kertomuksen alku on tässä . 30. maaliskuuta sää vaihtui. Aamupäivällä se oli puolipilvistä, keskellä päivää satoi lunta, sen jälkeen taas oli puolipilvistä. Aamulla oli vähän vaikea sytyttää kaasupolttimen. Se paloi heikosti ja vastahakoisesti. Mutta tärkeintä on vain sytyttää sen. Palaessaan poltin lämmittää lähellä seisovan kaasupatruunan ja sen takia se toimii hyvin jopa pakkasessa. Ensin ajaminen oli vähän tylsää, koska ympärillä oli vain metsä: Sitten pilvet peittivät taivaan ja alkoi lumisade: Tiellä koko päivän vuorottelevat asfaltti ja jää. On vaikea sanoa, mitä oli enemmän, koska asfaltilla ajan nopeammin, mutta jäällä aina hitaasti ja varovaisesti. Sen takia yleensä näyttää siltä, että tiellä on liian paljon jäätä. Harmi, että pääasiassa asfalttipaikkoja oli vastaantulevien kaistalla. Vaikka se oli selkeää, koska ajoin itään ja aurinko paistoi etelästä. Vasemmalla seisovat puut suojelivat minun kaistan auringolta, mutta eivät vastaantulevien kaistaa. Koska oli todella vähän a...

Huhtikuun lopussa pääsin ammattiperustutkintoon (pienkoneiden korjaaminen). Opiskelukieli on suomi ja se on aika haastavaa. Mutta olen iloinen että pääsin koulutukseen, koska olen kiinnostunut oppimaan korjaamaan erilaisia koneita. Lisäksi haluan parantaa mun kielitaitoa. Valitettavasti nyt mulla ei ole aikaa kertoa matkoista, koska opiskelen 7 päivää viikossa. Mutta blogi on yhä elossa! Heinäkuussa meillä on loma ja lomalla jatketaan matkoista kertomista.

Kaarasjoki – Utsjoki – Inari (noin 250 kilometriä) 29. maaliskuuta – 3. huhtikuuta 2017 Aikaisemmin kävin pohjoiseen vasta toukokuun alussa, jolloin voi jo nähdä, että kevät on tullut. Mutta huhtikuun alku oli uusi reissun aika minulle. Halusin saada tietää miltä pohjoinen luonto näyttää tuolla hetkellä. 29. maaliskuuta illalla saavuin Kaarasjokeen. Ennen reissua en päättänyt, mihin aion mennä. Yksi vaihtoehto oli päästä taas tiellä 98 Tanabruun. Se on minun lempitie, joten ensin yritin pyöräillä pohjoiseen Lemmijokea kohti. Mutta minulla oli vaikeuksia ajaessani jäisellä tiellä. Jää oli todella paksu sekä epätasainen. Ajoin tavallisella maastopyörällä ja käytin Schwalbe Marathon Winter 2.00" nastarenkaita. Mutta piikit tarttuivat jäähän huonosti ja minä kaaduin silloin tällöin. Joissakin paikoissa oli jo puhdas asfaltti, mutta kun jatkaisin pohjoiseen matkustamista voisi olla enemmän jäätä. Silloin ajattelin, että 98 tiellä ajaminen voi olla liian hidas, koska tuolla alue...

Edellinen sivu 5. lokakuuta oli hiljainen päivä. Ajoin 61 kilometriä Altaa kohti. Tuona päivänä hyvästelin korkeat tunturit, koska kun tie kääntyy Altaan, rannikko tulee loivaksi, mikä on tunnusomaista pohjoisille alueille. Altan seudulla autojen määrä on kasvanut. Joskus oli melko epämukava ajaa pyörällä koska tuo tie on aika kapea. Sen lisäksi joissakin paikoissa rajoitettiin autoilua tietöiden vuoksi. 6. lokakuuta, matkan kahdeksantena päivänä saavuin Altaan, mutta jätin katsomatta kaupunkia, koska en ole kiinnostunut paljonkaan sivistyneistä paikoista. Vain ajoin kaupungin läpi ja jatkoin tundrassa matkustamista. Tie meni ylös, koska edessä oli pieni sola (noin 400 metriä korkea). Ylitin solan ja pystytin telttani tien lähellä, noin 280 metrin korkeudessa. Oli jo pimeää.  Illallinen teltan vieressä: Seuraava päivä oli pilvinen mutta sateeton. Ajoin 110 km Se on reissun pohjoisin kohta Iltapäivällä tie kulki lahden rannalla. Pimeän tu...

Kertomuksen alku on tässä 2. lokakuuta jatkoin matkustamista. Aamupäivän aikana oli puolipilvistä, mutta lounaan jälkeen joskus tihutti. Kilpisjärven seudulla ruska oli jo loppunut, mutta merenpinnan tasolla useimmat puista oli vielä keltaisia. Sen lisäksi ympärillä oli melko korkeita tunturia ja maisemat oli hienoja.     Tässä kuvassa voi arvioida tunturien korkeuden verrattuna taloihin, jotka sijaitsevat rannalla. Tuona iltana lämpötila oli +6 °C. Seuraavana päivänä taas satoi vettä. Olin jo väsynyt siihen. Mutta sääennusteen mukaan sään pitäisi parantua huomenna. Katsotaan. Sillä välin ylitin pienen 230 solan, jossa satoi räntää. Koko päivänä ajoin vain 44 km. Se on tosi vähän, mutta illalla löysin hienon laavun ja päätin yöpyä siellä epävakaan sään takia. 4. lokakuuta sää oli todellakin kaunis ja taivas oli pääasiassa pilvetön.  Päivän aikana ajoin noin 77 km  Solassa oli vähän lunta ja lumipeitteiset tunturit yhd...

9.2.2020 järjestettiin kiipeilykilpailu ikääntyneille Pietarissa. Kuvat ovat netissä kaikkien ulottuvilla. Seuraavissa kuvissa on Alevtina Pahomova (syntynyt vuonna 1939). Koska se oli kilpailu ikääntyneille, siinä oli vielä monta ihmistä, jotka olivat syntynyt vuosina 1940-1950. Mielestäni se on vanhusten suuri saavutus, että he voivat osallistua kilpailuun.

Seuraava reissu tapahtui vuoden 2016 syksyllä. Halusin lähteä vähän myöhemmin katsoakseni miten pohjoinen luonto näkyy lokakuussa. Sen takia reissu alkoi 29. syyskuuta. Halusin taas pyöräillä uudella tiellä ja samaan aikaan lopettaa minun matkan pitkin rantaa Narvikista Tanabruun. Tuolloin matkasta puuttui tien osuus, joka kulkee Yykeänperästä (se on Kilpisjärven lähellä) Lemmijokeen. Reissu alkoi Kilpisjärvestä ja päättyi Kaarasjokeen. Sen pituus oli noin 595 km. Ennen matkaa myös ajattelin yrittää kulkea poluilla, esimerkiksi niin: Mutta polun alku näkyi melko vaikealta. Polulla oli isoja kiviä, se mutkitteli puin välillä. En voinut pyöräillä siellä, vaan voisin vain kävellä. Sääennuste oli todella huono. Sen mukaan satoi kaatamalla muutaman seuraavan päivän aikana. En halunnut jäädä tundralle jumiin sateessa. Sen lisäksi minulla oli vielä pitkä reissu Kaarasjokeen. Näissä olosuhteissa päätin kieltäytyä menemästä poluilla tuolloin. Toivottavasti minulla on vielä mahdoll...