Duolljehuhput tunturi, osa 1

 Reitti alkoi Kilpisjärveltä 14. helmikuuta 2020. Itse asiassa ensin aioin mennä Kilpisjärven läpi ruotsin puolelle, koska siellä on korkeammat vuoret. Mutta kuin yleensä kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan.

Tulin vaivatta järven ruotsin puolelle ja yövyin rannalla. Yöllä lämpötila putosi 24 pakkasasteeseen. Ei mitään erikoista, mutta elimistö oli vähän yllättynyt, koska tänä vuonna talvi oli aika lämmin eikä se ole tottunut pakkaseen.

Seuraavana päivänä halusin kulkea edelleen ruotsin puolella, mutta rannalla oli laaja metsän vyöhyke. Lisäksi tuolla alueella oli monta aitaa. Ehkä voisin kokeilla ylittää tämän metsän, mutta minulla oli liian vähän aikaa. Sen takia päätin tutkia aluetta yksityiskohtaisemmin tulevaisuudessa ja kulkea tämän reitin ensi kerralla. Mutta nyt varmin vaihtoehto oli kulkeminen suomen puolella eli Kilpisjärveltä itään. Siten menetin vuorokauden.

Suomen puolella kulkeminen oli huomattavasti mukavampaa. Kylästä voi ajaa moottorikelkan tiellä koilliseen metsän läpi. Metsän vyöhyke on melko kapea ja sen toisella puolella alkaa tundra eli laaja tuulten tuivertama ylätasanko, jossa ei kasva puita eikä pensaita. Talvella sen lunta on yhteenpuristunut tuulella sekä pakkasella niin kovasti etteivät sukset uppoa siihen joten on mahdollista kulkea huvikseen. Yleensä voi kulkea jopa kävelemällä mutta suksilla on nopeammin.

Palattuani suomen puolelle pystytin leirin metsässä. Yllättävää kyllä siellä pystyin kävelemään uppoamatta lumeen, koska lumi oli aika kiinteää. Tiedän että lumi on aina kiinteä talvella tundrassa, mutta en odottanut että sama tilanne voi olla metsässä (En tiedä tarkasti käytetäänkö suomen kielessä sanaa "tundra". Minä kutsun tundraksi pohjoisessa sijaitsevaa suurta aukeaa tilaa ilman puita). Tarkemmin sanoen metsässä upposin lumeen joskus mutta harvoin.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Mitä tulee minun matkustamiseen, pyrin matkustamaan vähintään 2 kertaa vuodessa. Aina matkustan itsenäisesti: nukun teltassa ja otan kaikki ruokaa mukaan. Matkan aikana en käy kaupoissa enkä yövy hotelleissa. En tykkää matkustaa kesällä, koska se on liian helppo. Kuka tahansa voi matkustaa kesällä joten kaikkialla on paljon ihmisiä. Sitä paitsi en pidä sääskistä enkä muita hyönteisistä. Monta kertaa (muistaakseni noin 9) olen käynyt Pohjois-Norjassa. Minun ensimmäinen pitkä pyörämatka oli syyskuussa vuonna 2013. Silloin matkustin minun kaverin Eugene Ivanovin kanssa. Me lähdettiin Ivalosta ja lopulta palattiin myös Ivaloon Kaarasjoen, Lemmijoen, Ifjordin, Tana-bru:n ja Utsjoen kautta. Silloin oli epätavallisesti lämmin syyskuu. Maisemat olivat uskomattomia. Mutta minä haluan mieluummin matkustaa kun sää on kylmempi, koska tykkään vaikeista matkoista. Sen takia yleensä pyrin vähitellen mutkistamaan minun matkoja. Mutta kirjoitan tästä myöhemmin. Tänään aion käydä
Lue lisää
Kuva
Toukokuun alussa vuonna 2015 lähdin taas pohjoiseen. Matka alkoi Kaarasjoelta 30. huhtikuuta illalla. Tuona päivänä pyöräilin noin 16 km ja leiriydyin lumiaholla. Yöllä oli -10C, mutta aamulla lämpötila kohosi ja satoi märkää lunta. Minulla oli untuvamakuupussi ja olin huolissaan siitä, että se voi kastua. On mahdotonta kuivata untuvaa matkan aikana ja märkä untuva ei voi lämmittää yhtään. Kuin viime vuonna ajoin Lemmijoen kautta itään lahden rannalla  ja yövyin siellä. Sitten pyöräilin tundrassa, jossa näin monta poroa. Ifjordin lähellä taas käännyin pohjoiseen kohti Mehamnia. Sää oli aurinkoinen ja tyyni.  Poroja oli kaikkialla. Ylätasangossa oli kauniita maisemia. Asteittain tie nousi 350 metrin korkeuteen, mutta tuolla korkeudella oli vielä todellinen talvi. Nousi voimakas sivutuuli ja minä päädyin matalassa pilvessä. Sitten satoi märkää lunta ja lämpötila putosi alle nollan. Puin kaikki vaatteet päälle ja yritin pyöräillä, mutta tiellä oli jo jäätä.
Lue lisää
Kuva
Vuonna 2016 päätin vihdoin vaihtaa matkan aluetta ja ajaa uudella tiellä. Tuolla kerralla minun reitti oli sellainen: Matka alkoi 3. toukokuuta ja loppui 16. toukokuuta. Lähdin Pellosta ja ensimmäisinä kolmena päivänä ajoin Ruotsin metsien läpi. Se oli vähän tylsää. Metsässä lumi oli sulamassa joten maa oli märkää. Oli vaikea löytää kuivaa paikkaa pystyttääkseni teltan. Joskus pystyin löytämään joku kodan Sisällä oli tosi kylmää mutta kuivaa. Joskus yövyin metsässä 6. toukokuuta ohitin Kiirunan. Tässä jo alkoi mäkinen maasto. Kaukana edessäpäin näkyivät vuoria, jotka sijaitsevat Abiskon lähellä. Ne ovat aika matalia, mutta toukokuun alussa olivat lumipeitteisiä. Sen takia ne näyttivät korkeammilta. Seuraavana päivänä saavuin Torneträsk järvelle. Siellä oli kauniita maisemia Toukokuun alussa järvi oli vielä jäätynyt. Jäällä kulkivat ihmiset sekä lumikelkat. Yövyin Abiskon lähellä ja sitten jatkoin ajamista länteen päin. Jatko on tässä
Lue lisää