Minun urheiluelämä ja matkustaminen

Kaarasjoki – Utsjoki – Inari (noin 250 kilometriä) 29. maaliskuuta – 3. huhtikuuta 2017 Aikaisemmin kävin pohjoiseen vasta toukokuun alussa, jolloin voi jo nähdä, että kevät on tullut. Mutta huhtikuun alku oli uusi reissun aika minulle. Halusin saada tietää miltä pohjoinen luonto näyttää tuolla hetkellä. 29. maaliskuuta illalla saavuin Kaarasjokeen. Ennen reissua en päättänyt, mihin aion mennä. Yksi vaihtoehto oli päästä taas tiellä 98 Tanabruun. Se on minun lempitie, joten ensin yritin pyöräillä pohjoiseen Lemmijokea kohti. Mutta minulla oli vaikeuksia ajaessani jäisellä tiellä. Jää oli todella paksu sekä epätasainen. Ajoin tavallisella maastopyörällä ja käytin Schwalbe Marathon Winter 2.00" nastarenkaita. Mutta piikit tarttuivat jäähän huonosti ja minä kaaduin silloin tällöin. Joissakin paikoissa oli jo puhdas asfaltti, mutta kun jatkaisin pohjoiseen matkustamista voisi olla enemmän jäätä. Silloin ajattelin, että 98 tiellä ajaminen voi olla liian hidas, koska tuolla alue

Edellinen sivu 5. lokakuuta oli hiljainen päivä. Ajoin 61 kilometriä Altaa kohti. Tuona päivänä hyvästelin korkeat tunturit, koska kun tie kääntyy Altaan, rannikko tulee loivaksi, mikä on tunnusomaista pohjoisille alueille. Altan seudulla autojen määrä on kasvanut. Joskus oli melko epämukava ajaa pyörällä koska tuo tie on aika kapea. Sen lisäksi joissakin paikoissa rajoitettiin autoilua tietöiden vuoksi. 6. lokakuuta, matkan kahdeksantena päivänä saavuin Altaan, mutta jätin katsomatta kaupunkia, koska en ole kiinnostunut paljonkaan sivistyneistä paikoista. Vain ajoin kaupungin läpi ja jatkoin tundrassa matkustamista. Tie meni ylös, koska edessä oli pieni sola (noin 400 metriä korkea). Ylitin solan ja pystytin telttani tien lähellä, noin 280 metrin korkeudessa. Oli jo pimeää.  Illallinen teltan vieressä: Seuraava päivä oli pilvinen mutta sateeton. Ajoin 110 km Se on reissun pohjoisin kohta Iltapäivällä tie kulki lahden rannalla. Pimeän tulon